Suomen maankamaran kehitys on ollut monimuotoisten tapahtumien sarja, joka on alkanut varhain maapallon geologisessa historiassa ja jatkuuhitaasti edelleen.

Etelä-Konneveden alueella kallioperän ikä kurottaa lähes 1 900 miljoonan vuoden taakse. Tuolloin alueelle kohosi tektonisten laattojen törmäyksen myötä poimuvuoristo, jonka maanpinnalle paljastuneet juuriosat nykyään lävistävät järven pintaa pystysuorina kallioseinäminä.

Miljoonien vuosien aikana vuoristo kului lähelle tasoa, jossa kallioperän pinta on nykyään. Lopulta viimeisin jääkausi antoi kallioperälle omansilauksensa.

Veiksel-jääkausi alkoi noin 115 000 vuotta sitten, kun ilmasto kylmeni nopeasti ja aiheutti jäätikön leviämisen Pohjois-Suomeen. Jääkauden aikana jäätikön levinneisyys ja ilmaston lämpötila vaihteli. Laajimmillaan jäätikkö oli noin 20 000 vuotta sitten, jolloin se peitti kilometrien paksuisena koko Suomen ja ulottui esimerkiksi Brittein saarille ja Keski-Eurooppaan.

Pian laajimman vaiheen jälkeen jäätikkö alkoi vetäytyä lopullisesti. Kesti kuitenkin tuhansia vuosia, että Suomen maankamara paljastui jäätikön alta.

Jäätikön pienentyessä moni alue Suomesta jäi aluksi veden alle, ja Konneveden Naistenviikolla sukellamme erityisesti Anculysjärven aikaan.

Anculysjärvi syntyi noin 10 800 vuotta sitten, kun maankohoaminen katkaisi vähitellen jäätikön reunalla lainehtineen meren yhteyden valtamereen ja vesialue kuroutui makeavetiseksi järveksi. Samoihin aikoihin ihmiset suuntasivat kohti jäätikön alta paljastunutta Suomen aluetta.

Suomalaisessa järvikirjassa Matti Leppäranta, Lauri Arvola ja Timo Huttunen korostavat järvien merkitystä ihmiselle niiden nimistöön liittyvien erityisten tarinoiden kautta. Monien nykyisten järvien nimet liittyvät esimerkiksi pyyntikulttuuriin, järvien hyödyntämiseen tai maantieteelliseen sijaintiin.

Sitä, oliko Anculysjärven rannoille saapuneilla ihmisillä vesistölle jokin nimi, en tiedä. Nykyisen nimensä se on kuitenkin saanut pienen, muutamien millimetrien kokoisen ancyluskotilon mukaan. Kotilon jäänteitä on löydetty järvivaiheen aikana kerrostuneista sedimenteistä esimerkiksi Virosta ja Gotlannista.

Ancylusjärvi oli olemassa hieman yli tuhat vuotta. Tuona aikana moni eteläisen Suomen suurista järvistä kuroutui Ancyluksesta. Muistot Ancylusjärvestä näkyvät maisemassa esimerkiksi muinaisrantoina, joita järven aallot ovat tuhansia vuotta sitten huljutelleet.

Tervetuloa Konneveden Naisten viikon lauantaihin kuulemaan lisää geologiasta ja Ancylusjärvestä!

Elina Lehtonen
Kirjoittaja on geologi ja tietokirjailija.

Lähteet ja lisätietoa:

Geologian tutkimuskeskus 2005. Itämeren ja järvien kehitys. Maaperäkartan käyttöopas, http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/itameri.htm
Heinonen, J. ja Lehtonen, E. 2024. Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia. Gaudeamus.
Leppäranta, M., Arvola, L. ja Huttula, T. 2021. Suomalainen järvikirja. Minerva.
Ukkonen, P. ja Mannermaa, K. 2017. Jääkauden jälkeläiset – Suomen lintujen ja nisäkkäisen varhainen historia. Museovirasto.

‍